Kirjoittaja: Ossi Tammisto
Tämä muistopäivä ei ole niitä kaikkein tunnetuimpia, eikä ihme, sillä Klemens Roomalaiselle on Suomessa omistettu tiettävästi vain yksi kirkko, ja tämäkin omistus oli vuosisatoja tuntematon. Niinpä kansanperinnettäkin on säilynyt varsin vähän. Koska kyseessä on kuitenkin kirjoittajan oman kotipitäjän, Sauvon, kirkko, ja koska tästä päivämäärästä tuolloin tietämättä kihlauduin vaimoni kanssa juuri tänä samaisena päivänä Herran vuonna 2008 koen suorastaan velvoitteeksi valistaa teitä aiheesta.
Klemens Roomalainen, Mustaanmereen heitetty Rooman piispa
Vuoteen 1994 oli tällä päivämäärällä Klemetin nimipäivä, kunnes Ismo syrjäytti vuonna 1995 tämän harvinaisen nimen. Päivällä on kuitenkin vanhat juuret, sillä se on edelleen katolisessa kirkossa vuoden 100 tienoilla kuolleen Rooman piispan tai paavin Klemensin eli Klemens I Roomalaisen muistopäivä. Hänet lasketaan kuuluvaksi niin sanottuihin apostolisiin isiin. On säilynyt kaksi hänen nimiinsä laitettua kirjettä Korintin seurakunnalle, joista ensimmäisen liittymistä häneen pidetään todennäköisempänä kuin jälkimmäisen.
Varhainen kirkko joutui usein kohtaamaan vainoja, ja perimätiedon mukaan Klemenskin olisi saanut tästä osansa. Väitetään, että hänet olisi Krimillä sidottu laivan ankkuriin ja heitetty mereen. Tosin jotkut lähteet puhuvat myös luonnollisesta kuolemasta. Joka tapauksessa tämä perimätieto näkyy myös Suomen ainoassa tunnetussa Klemensille omistetussa kirkossa, nimittäin Sauvon kirkossa. Kirkon seinälle on näet kuvattu Klemens ankkuri kädessään.
 |
| Italialaisen Bernardino Fungain (n. 1460-n. 1516) tulkinta Klemensin marttyyrikuolemasta.Wikimedia Commons: File:Saintclementmartyr.png - Wikimedia Commons |
Kyrillisten kirjainten isinä pidetyt veljekset Kyrillos (tuolloin vielä Konstantinos) ja Methodios löysivät väitetysti Klemensin jäänteet Krimiltäollessaan matkalla evankelioimaan kasaareja 850-luvun tienoilla. Veljekset pakkasivat Klemensin jäänteet mukaansa ja kuljettivat niitä matkoillaan. Laatiessaan 860-luvulla Määrin alueella slaaveille kirjakielen ja kääntäen sitä käyttäen kirjallisuuta jumalanpalveluksien slaaviksi pitämistä varten tämä glagolitsaksi kutsuttu aakkosto oli kyrillisten aakkosten esimuoto. Latinaa käyttäneet frankkilähetyssaarnaajat kantelivat paaville, mutta veljeksillä oli tämän luo Roomaan mennessään ässä hihassa, tai pikemmin ruumis arkussa, sillä he toivat paaville lahjaksi tämän edeltäjän eli Klemensin jäänteet. Veljesten työ sai hyväksynnän ja Klemensin jäänteet sijoitettiin Pyhän Clemensin basilikaan, jonne päätyi myös pian kuollut Kyrillos.
 |
| Keskiaikainen fresco Pyhän Clemensin basilikasta kuvaa Kyrillosta ja Methodiosta tuomassa Klemensin jäännöksiä Roomaan. Wikimedia Commons: File:San clemente fresco.jpg - Wikipedia |
Klemens talven aloittajana meillä ja muualla
Keski- ja pohjoiseurooppalainen perinne on kytkenyt talven alun Klemetin päivään. Mikael Agricolakin kirjoitti vuonna 1544, että "P. Clemettin todhistajan ja pijspan" päivänä on "talven alku". Tosin täällä Suomessa tämä ei näytä olleen kovinkaan laajasti kansanperinteeseen liittyvä ajatus, vaan Agricola liittyy tässä vanhaan kirjalliseen perinteeseen. Esimerkiksi 1200-luvun englantilaisessa runossa mainitaan "Seint Clementes day" vuodenajan rajana, ja jo Kaarle Suuren kalenteri vuosilta 781-783 mainitsee sen talven alkuna.
Kansan parissa Klemettiä seurattiin lähinnä tulevaa säätä pohdittaessa, kuten Liisaa ja Kaisaakin. Näiltä kaikilta kolmelta odotettiin suojasäätä. Klemetin päivän suojan ajateltiin ennustavan leutoa talvea Matin päivään 24.2. asti, pakkanen taas olisi luvannut kylmää. Ainakin yksi tähän liittyvä sananparsi esittää Klemetin eräänlaisena taitekohtana, viimeisenä etappina ennen joulunodotuksen alkua: "Katrinan (25.11) liukkaat ja Lemetin luikkaat kun ovat olleet, niin sitten ala vuottaa joulua." Ainakin Kustaa Vilkunan mukaan tämä olisi vuoden varhaisin joulumaininta, eli jos ei malta odottaa 1. adventtia antaa kansanperinne mahdollisuuden joulutunnelmointiin jo Klemetin ja Katariinan päivän jälkeen.
Klemens Sauvossa ja Tanskassa
Suomessa on tiettävästi vain yksi Klemensille omistettu kirkko, v. 1472 valmistunut Sauvon kirkko. Tämä tosin tuli modernin ajan tietoon vasta 1970-luvulla, kun ilmeisesti 1600-luvulla kalkitut maalaukset otettiin restauroinnin yhteydessä esiin. Kuori-ikkunan ympäriltä löytyivät sanat: ": ano : vero : domini : mcd : lxII : hec : ecca edificata fuit : et de picta: in hore : sti : clemetis" ('totisena Herran vuonna 1472 tämä kirkko rakennettiin ja koristeltiin maalauksin pyhän Clementiuksen kunniaksi').
 |
| Klemens komeilee Sauvon kirkon alttariikkunan vierellä paavin tunnuksineen ja ankkureineen. Itse otettu. |
Tänä kesänä sain ilon vierailla perheeni kanssa Tanskassa, missä minua kiehtoi erityisesti Aarhusin keskiaikainen tuomiokirkko. Kirkkohan on 93 metrillään Tanskan pisin, ja sen 92 metriä korkea torni on vaikuttava sekin, mutta minua kiinnosti erityisesti se, että kyseinen kirkko on omistettu juuri Klemensille. Löysinkin Klemensin kirkosta ainakin kolmesta eri kohtaa, ja näkyipä hän katukuvassakin. Niinpä tarjoan teille tässä pienen kuvavalikoiman teemalla "Aarhus Klemensin seurassa" tietoisena, että esimerkkejä olisi voinut löytyä enemmänkin.
 |
| Klemens näkyy aivan kirjaimellisesti Aarhusin kaduilla. Itse otettu. |
 |
| Klemensin ankkuritunnus aarhusilaisessa talossa. Itse otettu. |
 |
| Klemensillä on oma torikin Aarhusissa. Itse otettu. |
 |
| Aarhusin tuomiokirkko on vaikuttava ilmestys. Itse otettu. |
 |
| Kirkon seinää koristaa Tanskan suurin keskiaikainen seinämaalaus... |
 |
| Jonka yhteydessä esiintyy myös Klemens hieman juron näköisenä. Itse otetut. |
 |
| Alttarilaitteessa Klemens on kolmesta isosta veistoksesta ensimmäinen vasemmalta. Itse otettu. |
 |
| Myös tuomiokirkon katossa komeilee Klemens ankkuroineen ja paavin tiaroineen. Itse otettu. |
Lopuksi
Pistetään vielä maistiaisiksi pieni tekstinpätkä 1. Klemensin kirjeestä. Sen voi ottaa myös ohjeeksi valmistautumisessa joulunaikaan:
"Teidän on otettava vastaan ojennus, joka johtaa parannukseen, ja notkistettava sydämenne polvia. Opetelkaa tottelemaan ja luopukaa kielenne kerskailevasta ja röyhkeästä ylimielisyydestä. On nimittäin parempi, että teidät todetaan Kristuksen laumassa vähäpätöisiksi mutta siihen kuuluviksi kuin että näytätte vaikutusvaltaisilta mutta jäätte osattomiksi sille annetusta toivosta."
Lähteitä:
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (1985).
Suomen ortodoksinen kirkko: Apostolienvertaiset Kyrillos ja Methodios, slaavien opettajat: https://ort.fi/synaksario/apostolienvertaiset-kyrillos-ja-methodios-slaavien-opettajat/
