Punataudin kaatama Karunan kappalainen - August Gabriel Juselius (1818-1857)

Kirjoittanut: Ossi Tammisto 

AUGUST GABRIEL JUSELIUS (1818-1857)

Olen aiemmin kirjoittanut täällä nuorena kuolleesta Karunan kappalaisesta Henrik Vilhelm Possénista ja hänen viimeisestä leposijastaan: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/04/kirkkohistorian-henkilokuvia-karunan.html. Traagiset olivat myöskin hänen seuraajansa vaiheet, joista muistumana Karunan hautausmaalta löytyvät yksi korkea metallinen ja kolme pienempää kivistä ristiä. On siis jälleen aika suunnata tuolle hautuumaalle kuulemaan sen mullissa lepäävien ihmisten tarinoita, jotka kantavat muistoja myös menneistä koettelemuksista.

Metallinen risti sekä kolme pientä kiviristiä toimivat muistomerkkeinä 
Juseliuksen kappalaisperheen karuille vaiheille. Taustalla vuonna 1841 
Kustaa (Gustav) Tengströmin rakentama ruumishuone. Kuva itse otettu.

Karkusta Karunaan

August Gabriel Juselius syntyi Karkussa 17. kesäkuuta 1818. Hänen vanhempansa olivat nimismies ja toimitusvouti Gabriel Juselius ja tämän vaimo Maria Johanna Stålhandske. Sisarussarjaan kuului yhteensä kahdeksan, tosin yksi, sankarimme nimikaima, oli kuollut aivan pienenä.

Juselius lähti kotoaan opintielle, ensin Turun triviaalikouluun vuosiksi 1831-1832 ja sitten lähemmäs kotikontuja Porin triviaalikouluun vuosiksi 1833-1839. Siitä opintopolku jatkui Turun lukioon vuosiksi 1839-1843. 12. lokakuuta 1843 hänestä tuli sitten ylioppilas, ja hän liittyi Satakuntalaiseen osakuntaan. 11. kesäkuuta 1845 hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa yhdessä neljän muun kanssa. Liekö tähän uravalintaan vaikuttanut osin se, että Juseliuksen isoisän isä Krister Jusselius (n. 1683-1746) oli ollut Lopen kappalainen.

Karkun vanha kirkko Selim Lindqvistin valokuvaamana vuonna 1892. 
Mahtoiko ajatus pappisurasta nousta nuoren Juseliuksen mieleen 
hänen tehdessään perheensä kera kirkkomatkoja tämän keskiaikaisen 
pyhätön luo? Museoviraston Historian kuvakokoelma: https://finna.fi/Record/museovirasto.D8810C219F22CE31985906A68FE52429?imgid=1

Ensimmäiseksi Juselius määrättiin vihkimyksensä yhteydessä Nauvon kirkkoherran apulaiseksi. Kauaa hän ei kuitenkaan tätä pestiä ehtinyt hoitaa, liekö juuri lainkaan. Karunan kappalainen Henrik Vilhelm Possén näet kuoli 20. heinäkuuta 1845, ja Juselius päätyi hoitamaan tämän virkaa  21. elokuuta 1845 alkaen. Vuonna 1846 hänet valittiin tuon viran vakinaiseksi hoitajaksi. Tuohon aikaan oli vielä Karunan kartanon omistajalla oikeus valita Karunan kappalainen. Tämä oikeus poistui vasta 7. maaliskuuta 1870 keisarillisen käskykirjeen kautta.

Perheen perustamista ja viranhoitoa

Vaikka työ Nauvossa jäi vain vajaaseen kesään löytyi siltä nurkalta ainakin vaimo, Kristina Magdalena Dickman (s. 16. joulukuuta 1817), jonka kanssa vietettiin häitä 31. heinäkuuta 1846 Korppoossa. Morsiamen isä oli Korppoon kappalainen Fredrik Emanuel Dickman. Perheeseen siunaantui lapsia viisi kappaletta, neljä poikaa ja yksi tytär. Nämä kaikki syntyivät Karunassa: August Ferdinand s. 1847, Alma Augusta s. 1849, August Axel s. 1852, August Fredrik s. 1855 sekä August Artur s. 1857. Kuten näkyy haluttiin isän etunimi antaa kaikille lapsille, myös tyttärelle.

Karunan kappalainen August Gabriel Juselius 
ambrotyyppikuvassa. Museoviraston Historian 
kuvakokoelmasta: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.E707A81C5ADFBC6AD24459B8708D5321

Kappalaisena Juseliuksella oli oma virkatalo, Björnäs, Stappåkerin (myöh. Tapola) kylässä, 2 ja puolen virstan päässä kirkosta. Kappeliseurakunnan väkilukua hänen virkakaudeltaan en nyt löytänyt, mutta vähän myöhemmin, vuonna 1870, oli kappeliseurakunnassa väkeä 1343 henkeä, kun koko Sauvossa oli karunalaiset mukaan lukien yhteensä 3988 henkeä. Kappalaiseksi pääsy niin lyhyellä työkokemuksella lienee ollut hyvin onnekasta, mutta Juseliuksella oli ilmeisesti toiveita edetä pidemmällekin urallaan, sillä hän suoritti vuonna 1851 pastoraalitutkinnon. Tiedossani ei ole hakiko hän paljonkin virkoja muualta.

Tiedossani ei ole juurikaan yksityiskohtia Juseliuksen virantoimituksesta. Hän tietysti saarnasi, toimitti ehtoollista, kastoi, vihki ja hautaan siunasi kuten muutkin papit. Vuoden 1857 kesäkuussa uutisoitiin siitä, miten Juselius oli järjestänyt keräyksen Pohjanmaan köyhien hyväksi. Keräys tuotti 57 ruplaa 67 kopeekkaa, mikä tuotto oli sitten annettu viranomaisille toimitettavaksi sitä tarvitseville. 

Hänen toimestaan mainitaan tehdyn myös Karunan hautausmaan laajentaminen vuonna 1854. Alkuperäinen hautausmaa oli hyvin suppea alue kirkon välittömässä läheisyydessä rajautuen sen eteläpuolella nykyään sijaitsevan jalkakäytävän sekä Olivecreutzin hautakappelin väliselle alueelle. Edellisen kerran aluetta oli laajennettu vuonna 1839. Eipä tainnut Juselius aavistaa, että hän pääsi hyvin pian itse lepäämään tuolle täydennysosalle.

Karunan vanha kirkko Reinhold Fabritiuksen taiteilemana vuonna 1871. 
Tässä kirkossa Juselius sai palvella liki koko pappisuransa. Vieressä 
Olivecreutzin suvun hautakappeli. Alkuperäinen kirkkomaa sijaitsi kirkon 
välittömässä läheisyydessä ja lisätilan tarve oli Juseliuksen aikana ilmeinen. 
Museoviraston Historian kuvakokoelma: https://finna.fi/Record/museovirasto.52219B554733B6392B26563B233930CF

Punatautiepidemia perheen kohtalona

Vuoden 1857 heinäkuussa alkoi näet seudulla ankara punatautiepidemia, tautiepidemioista koko 1850-luvun pahin. Emäseurakunnassa Sauvossa siihen kuoli heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana 142 henkeä, kun koko vuonna kuolleita oli kuolinsyystä riippumatta 200. Sauvossa enemmistö kuolleista oli alle 15-vuotiaita ja tauti ankarin syyskuussa, jolloin kuolleita oli 78.

Myös Karunaa punatauti koetteli kovalla kouralla. Laskujeni mukaan tautiin kuoli 65 Karunan yhteensä 112 vuoden 1857 aikana kuolleesta, tosin oheen laittamani lehtijuttu vuoden 1858 alusta poikkeaa luvuiltaan aavistuksen edellä mainituista. Tauti ei kysellyt arvoa eikä asemaa, ja niinpä se iski myös kappalaisen perheeseen. Voisi kuvitella kaikkien perheessä sairastaneen taudin, sen verran rajusti se heidän rivejään verotti.

Näin ytimekkäästi uutisoitiin vuoden 1857 punatautiepidemiasta 
Sauvossa ja Karunassa. Sanomia Turusta nro 3/1858.

Ensimmäisenä kuoli 10. syyskuuta Axel August, joka oli juuri täyttänyt viisi vuotta. Isä ei ehtinyt kauan surra poikansa menetystä, sillä hän menehtyi samaan tautiin kotipappilassaan Björnäsissä heti seuraavana päivänä, 11. syyskuuta 1857, 39-vuotiaana. Lehdessä mainittiin sairauden olleen häftig, 'rankka'. Näin hän ei joutunut näkemään sitä, miten tauti kaatoi myös kaksivuotiaan August Fredrikin 14. syyskuuta ja kahdeksanvuotiaan Alma Augusta Magdalenan 20. syyskuuta. Kaikkien nimet on kirjoitettu metalliseen korkeaan ristiin, minkä lisäksi vieressä on kolme pientä kivistä ristiä lasten omina nimettöminä hautamuistomerkkeinä.

Juseliuksen hautaristin laattaan on ikuistettu hänen sekä hänen 
myöskin punatautiin kuolleiden lastensa nimet. Kirjoittajan 
ottaessa tämän kuvan oli laatta pahasti roikkumassa, toivottavasti 
se ei ole vielä pudonnut.

Taudista selvinneitten lasten komea urakehitys

Eloon jäivät perheen äidin kera vain lapsista vanhin ja nuorin, tuolloin kymmenvuotias August Ferdinand sekä saman vuoden huhtikuun lopulla syntynyt pikkuinen August Artur. He jäivät ilmeisesti kovaan taloudelliseen ahdinkoon, sillä heille myönnettiin vuoden 1858 maaliskuussa kaksi ylimääräistä armovuotta eli he saivat viran ja virkatalon tulot vielä näinä vuosina. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1863, ilmoitettiin Sanomia Turusta -lehdessä vapaaehtoisesta huutokaupasta, jolla myytiin Juselius-vainajan kirjasto. Siihen mainittiin sisältyvän jumaluus-oppia, historiaa, laki- ja maantiedettä sekä saarnoja. Huutokaupan vapaaehtoisuudesta voi päätellä, ettei taloudellinen tilanne ollut ajanut heitä pakkohuutokauppaan, mutta rahalla oli silti selvästi tarvetta. Kristina-leski kuoli Turussa 16. tammikuuta 1884.

Lapsia jäi siis viidestä eloon vain kaksi. Nämä pojat kuitenkin menestyivät elämässään varsin hyvin. Kumpikaan ei seurannut isänsä jäljissä pappisuralle. August Ferdinand Jusélius (s. 30. heinäkuuta 1847 Karunassa ja k. 28. maaliskuuta 1900 Turussa) toimi Turun valtiopäiväedustajana porvarissäädyssä viisi eri kertaa ja toimi Turun kaupunginjohtajana eli kunnallispormestarina vuosina 1881-1900. Hänen äitinsä siis ehti nähdä poikansa nousun kaupungin johtoon. 

Sankarimme esikoispoika August Ferdinand Juselius 
pääsi elämässään korkealle. Kuva Wikimedia Commons: 
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:August_Ferdinand_Juselius.jpg

Toinen poika August Artur Jusélius (s. 28. huhtikuuta 1857 Karunassa ja kuollut 16. elokuuta 1925 Turussa) oli myöskin neljillä eri valtiopäivillä porvarissäädyn edustajana, minkä lisäksi hän toimi tuomarina sekä Pohjoismaiden Osakepankin Porin ja Turun konttoreiden johtajana. Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että vuosi 1897 oli eräänlainen Juseliusten poliittisen vallan huipentuma, sillä silloin säätyvaltiopäiville osallistuivat porvariston edustajina yhtä aikaa veljekset August Ferdinand ja August Artur että heidän porilainen serkkunsa Fritz Artur Jusélius.

Satuin löytämään Turun päähautausmaalla kulkiessani molempien 
Juseliuksen punataudista selvinneiden poikien haudat, nuoremman 
vasemmalla, vanhemman oikealla. Kuvat itse otettu.

Karunaan ehkä tahtomattaan jääneet papit

Monet Karunan papeista jatkoivat virkauraansa muualla, päästen esimerkiksi kirkkoherranvirkoihin. Vain harvat heistä lepäävät Karunan mullista. Kaksi noista harvoista, Possén ja Juselius toimivat kappalaisenvirassa perätysten ja molemmat sairaus vei ennen aikojaan. Toisaalta tämä ei ehkä ole yllättävää, sillä ne kappalaiset, jotka eivät kuolleet tauteihin tosiaan ehtivät yleensä edetä virkaurallaan. Näin oli ilmeisesti Juseliuksen suunnitelma, suorittihan hän pastoraalitutkinnon.

Juseliuksen pääsy kappalaiseksi asti oli ripeämpää kuin Possénin, joka oli ennen Karunaa parissakin seurakunnassa, mutta Karunaan kumpikin heistä jäi. Juseliuksen ja hänen lastensa haudan äärellä voi pohdiskella elämän katoavaisuutta, 1850-luvun punatautiepidemiaa peilata oman aikamme tautiepidemioihin sekä lääketieteen kehitykseen sekä todeta, että Juseliuksen hautamuistomerkki osoittaa hänen vaikuttaneen ainakin yhteen asiaan pysyvästi: hänen hautansa on siinä osassa hautausmaata, joka valmistui hänen aikanaan.

Lähteet:

Dödsfall. Finlands Allmänna Tidning nro 228/1857. Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/398826?page=3

Ekholm, P. O.: Piirteitä Karunan seurakunnan historiasta. Turunmaa nro 55/1930.Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1931168?page=4

Hiippakuntain sanomia. Sanomia Turusta nro 11/1858. Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482548?page=4

Huovinen, Lauri: Varsinais-Suomen historia VIII, 5. Varsinais-Suomen seurakuntaelämä autonomian ajalla (1809-1917). 1987.

Huutokauppoja. Sanomia Turusta nro 14/1863. Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483688?page=3

Insamling för de nödlidande i Österbotten. Åbo Tidningar nro 46/1857. Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/478656?page=1

Juselius, August Gabriel. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 8.6.2022). Verkkoversio: https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/923

Karunan seurakunnan kuolleiden kirja 1796-1874. Verkkoversio: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karuna/kuolleet_1796-1874_jk593/38.htm

Kujanen, Hannu: Sauvon historia II. 1997.

Punatautiin. Sanomia Turusta nro 3/1858. Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482450?page=3

Utnämnde. Morgonbladet nro 46/1845. Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/392003?page=4

Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Krister Jusselius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4889>. Luettu 7.6.2022.

Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: August Gabriel Juselius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16132>. Luettu 7.6.2022.

Wilskman, Atle: Släktbok II:I. 1918. Verkkoversio: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2100579?page=58