NIKOLAOS MYRALAINEN (N. 270-343)
6. joulukuuta on suomalaisille luonnollisesti tutuin maamme itsenäisyyspäivänä. Katolisissa ja ortodoksisissa maissa tätä päivää kuitenkin muistetaan erityisesti vuonna 343 kuolleen nykyisen Turkin alueella olleen Myran kaupungin piispan kuolinpäivänä. Hänellä on ollut myös merkittävä välillinen vaikutus Suomeen ja koko maailmaan siinä mielessä, että hän on osaltaan vaikuttanut siihen, millaiseksi joulupukki-perinne on muotoutunut. Tehdäänpä siis pieni katsaus Nikolaos Myralaisen elämään.
 |
| Nikolaosta kuvaavista ikoneista voivat nokkelimmat jo havaita yhdennäköisyyttä erääseen loppu- vuodesta suosittuun hahmoon. Wikimedia Commons. |
Innokas ja
salamyhkäinen hyväntekijä
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niinpä Nikolaoskin tunnetaan Nikolaos Myralaisena hänen piispanistuimensa mukaan, Nikolaos Ihmeidentekijänä häneen liitettyjen monien ihmekertomusten vuoksi sekä Nikolaos Barilaisena hänen jäännöstensä nykyisen sijoituspaikan mukaan. Niin, ja lisäksi häntä voidaan kutsua myös Nikolaukseksi ainakin länsimaissa, mutta koska hän vaikutti kreikkalaisella kielialueella niin puhutaan nyt Nikolaoksesta.
Hänen elämänsä varhaisvaiheista ei tiedetä paljon, ja muutenkin hänen elämäänsä kytkeytyy paljon legendanomaista ainesta. Tämä johtuu osin siitä, että vanhin hänestä kertova elämäkerta on peräisin vasta noin 500 vuotta hänen kuolemansa jälkeiseltä ajalta. Sen kirjoittaja, Konstantinopolin vuonna 847 kuollut patriarkka Methodios totesikin siinä, että "tähän saakka tämän verrattoman esipaimenenen elämä on ollut tuntematon uskovien enemmistölle". Niinpä kertomuksiin pitää suhtautua tietyllä varauksella.
Hänen arvellaan syntyneen vuoden 270 vaiheilla nykyisen Turkin alueella Lyykian provinssissa kreikkalaiseen Pataran siirtokuntaan, joka kuului tuolloin Rooman valtakunnan alaisuuteen. Hänen perheensä oli kohtalaisen hyvätuloinen ja hän sai hyvän kasvatuksen. Hänen kerrotaan olleen jo nuoresta pitäen hyvin uskonnollinen ja hänestä tuli jo varsin nuorena pappi.
 |
| Osa Pataran entistä pääkatua. Näillä kivillä on Nikolaoskin käppäillyt. Wikimedia Commons. |
Hänen kerrotaan olleen ahkera paastoaja ja rukoilija, mutta erityisesti kertomuksissa korostuu hänen halunsa hyväntekeväisyyteen ja omastaan antamiseen. Kun hän vanhempiensa kuoltua sai näiltä ison perinnön hänen kerrotaan jakaneen sen pois köyhille ja muille apua tarvitseville. Hän oli omasta mielestään ainoastaan köyhille kuuluvan omaisuuden hoitajana, joka kuitenkin yritti pitää hyvät tekonsa salassa.
Tunnetuin häneen liitetty kertomus, jolla on suuri historiallinen merkitys riippumatta siitä onko tarina totta vai ei on kertomus kolmesta neidosta, joiden isä oli joutunut niin suuriin velkoihin. Hän ei kyennyt naittamaan tyttäriään, sillä hänellä ei ollut rahoja näiden myötäjäisiin. Näytti siltä, että rahapulan takia tyttärien pitäisi turvautua itsensä myymiseen. Nikolaos kuuli asiasta ja päätti toimia. Yön pimeydessä hän hiipi paikalle ja heitti perheen ikkunasta kolme pussia. Joissain versioissa ne heitettiin savupiipusta, mutta sellaista tuskin talossa olisi tuohon aikaan ja tuolla seudulla ollut. Eräässä versiossa yksi säkeistä lensi lattialle, yksi kenkään ja yksi tulisijan äärellä kuivuvaan sukkaan. Nokkelimmat alkavat näistä yksityiskohdista jo aavistaa, mihin tällaiset tarinat ovat antaneet aineksia... No, perheen taloustilanne oli pelastettu ja tyttäret pääsisivät naimisiin, mutta anonymiteetti ei säilynyt, sillä perheen isä tunnisti pois painelevan Nikolaoksen.
 |
| 1300-luvun italialainen versio Nikolaoksen rahalahjojen jaosta. Tässäkin muuten lahjojen tuojan vaatetus on punainen, mistä voi tulla mieleen jotakin... Wikimedia Commons. |
Monenlaisia muitakin ihmeitä Nikolaokseen liitetään, mutta yritän pitää tämän tekstin tiiviinä. Halukkaat löytävät niitä kyllä luettavakseen. Kerrotaan, että enkeli olisi kehottanut valitsemaan hänet Myran piispaksi, kun tätä oltiin valitsemassa. Ainakin kansan kerrotaan iloinneen valinnasta.
Harhaoppisten
läpsijä - vai oliko sittenkään?
Keisarit Diocletianus ja Maximianus järjestivät viimeisen suuren kristittyihin kohdistuneen vainon Rooman valtakunnassa. Lähteestä riippuen Nikolaos oli tuona aikana joko maanpaossa tai vankeudessa, mutta joka tapauksessa keisari Konstantinus Suuren tehtyä kristinuskosta laillisen saattoi Nikolaoskin palata tehtäviinsä Myraan.
Nykyaikana internetin meemikulttuuri on ilakoinut erityisesti Nikolaoksen väitetyllä osallistumisella Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325, missä aleksandrialainen presbyteeri Areios väitti Jeesuksen olevan luotu olento, eikä siis samaa olemusta kuin Isä Jumala. Hän siis kiisti Jeesuksen jumaluuden. Areioksen puhuessa väitetään Nikolaoksen menettäneen malttinsa kuunnellessaan moista jumalanpilkkaa ja läimäisseen Areiosta. Tämän vuoksi Nikolaos olisi vangittu ja häneltä olisi riistetty hänen piispalliset tunnuksensa, mutta yöllä vankilassa koetun ilmestyksen yhteydessä kahleet olisivat kirvonneet ja hän olisi saanut uudet piispalliset tunnukset vastattuaan ensin Jeesuksen kysymykseen siitä, miksi oli joutunut vankeuteen: "Rakkaudestani sinuun". Tämä ihme sitten olisi tehnyt niin suuren vaikutuksen keisariin ja kirkolliskokoukseen, että Areioksen kanta hylättiin ja Nikolaos sai piispanvirkansa takaisin.
 |
| Tässä keskiaikaisessa kreikkalaisessa maalauksessa Nikolaos antaa Areiokselle tällin. Vaikka ajatus hykerryttääkin monia hyväntahtoisen lahjojenjakajan menettäessä malttinsa ei tätä kohtaamista luultavasti koskaan tapahtunut. Wikimedia Commons. |
Juttu on tosiaan levinnyt varsinkin kristillisissä meemeissä ja nettisarjakuvissa, mutta sen todenmukaisuus on kyseenalainen. Nikolaosta ei näet löydy niistä luetteloista, jotka ovat listanneet kokoukseen osallistuneet piispat. Vasta satoja vuosia myöhemmin hänestä kirjoitetut elämäkerrat liittävät hänet kokoukseen. Toki Myra ei ole hirveän kaukana Nikeasta, joten ei olisi ihmeellistä vaikka hän olisikin ollut paikalla, mutta jos hänen roolinsa olisi ollut lähelläkään niin suurta kuin mitä tarina antaa ymmärtää, olisi luullut nimen löytäneen tiensä luetteloihinkin...Sitä paitsi, ensimmäinen maininta läimäisystä on ilmeisesti vasta 1300-luvulta, ja siinäkin Nikolaos läimäisee erästä areiolaista eli Areioksen kannattajaa. Tämähän oli aivan liian laimeaa, joten parin vuosisadan päästä iskua ottamaan laitettiin itse Areios.
 |
| Nikolaoksen hauta Myrassa, nykyisessä Demressä. Haudalle on unohtanut asentaa "Olemme muuttaneet" -kyltti, sillä Nikolaosta ei täältä enää löydä. Wikimedia Commons. |
Nikolaos ei siis ilmeisesti ollut mätkimässä kerettiläisiä,
ja ehkä parempi niin. Areios joka tapauksessa kokouksessa torjuttiin. Nikolaos
itse kuoli 6. joulukuuta 343 ja hänet haudattiin Myraan, jonne kohosi kirkko
hänen kunniakseen. Myöhemmin Myra siirtyi muslimien alaisuuteen, ja moni
harmitteli sitä, että tuolloin jo laajemmin arvostetun pyhän hauta oli
vääräuskoisten hallussa. Niinpä vuonna 1087 joukko italialaisia purjehti
seudulle kauppiaita esittäen, etsivät Nikolaoksen haudan ja veivät luut
mukanaan Italian Bariin, jossa ne haudattiin uudelleen. Tällä siirrolla on oma
juhlapäivänsä 9. toukokuuta ja väitetään Nikolaoksen jäännösten vuodattavan
mirhaa, jota kutsutaan nimellä Manna di San Nicola. Ruumiille on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joiden
mukaan Nikolaos olisi ollut noin 1,5 metriä pitkä, eli hieman sen ajan
keskiarvoa lyhyempi, ja että hänen nenänsä oli murtunut. Jollei siis Nikolaos
läimäyttänytkään Areiosta oli hän ainakin itse saanut joskus nenälleen.
Nikolaoksen maallisten jäännösten nykyinen leposija
Italian Barissa. Verrattuna edelliseen käytössä olo
on ilmeinen, sisustus on näet aivan eri luokkaa.
Wikimedia Commons.
Lahjojen jakajaksi ja joulupukin esikuvaksi
Nikolaoksen perinteen eräs jatkajista,
Mikulás jakamassa lahjoja 1860-luvun
Unkarissa. Wikimedia Commons.
Mutta niin, miten on sen Nikolaoksen myöhemmän vaikutuksen laita?
No, ortodoksinen ja katolinen kirkko kunnioittavat häntä lukuisten asioiden
suojelijana, mutta edellä kerrottu legenda rahalahjojen tuonnista on
vaikuttanut erityisen laajasti. Niinpä 6. joulukuuta esimerkiksi Belgiassa,
Itävallassa, Saksassa ja Ranskassa lapset voivat saada erityisiä herkkuja,
Unkarissa ja lähistön slaavilaisissa maissa Mikulás tuo lasten asettamiin
lahjasukkiin tai kenkiin makeisia ja leivonnaisia sekä pieniä lahjoja ja
Espanjassa Nikolaos tuo lahjojaan isoille ja pienille.
Alankomaissa Sinterklaas on
iso juttu. Tämä kuva on vuodelta 2009.
Wikimedia Commons.
Ehkä tunnetuin on Alankomaiden
Sinterklaas, joka saapuu veneellään lahjoja tuomaan. Yhdysvalloissa tästä
muodostui sitten Santa Claus, joka uudessa amerikkalaisessa maallistuneessa
muodossaan lähti maailmanvalloitukselle, nyt joulun sankarina. Täällä
pohjoismaissa se sulautui aiempiin perinteisiin niin, että joulupukki muuttui
pukinhahmoisesta pelottavasta ilmestyksestä hyväntahtoiseksi, punanuttuiseksi
parrakkaaksi ukoksi, joka liitettiin samalla vanhaan pohjoismaiseen
tonttuperinteeseen, joka oli antanut aineksia uudelle perinteelle jo rapakon
takana. Jonkinlaista yhteensulautumista perinteissä oli ollut jo aiemmin, joissain maissa pukinhahmoinen kammotus kulki Nikolaoksen toverina, mutta vähitellen on amerikkalainen kuvasto yhdenmukaistanut perinnettä joulun osalta ympäri maailman.
Varsinainen joulupukkiperinne olisi ihan oman tarinansa
väärti, mutta niin vain tämä ruotsalaisenkin kuvan keskellä
oleva sarvipäinen pukkihahmo on kokenut sittemmin melkoisen
muodonmuutoksen. Wikimedia Commons.
Niinpä saamme tavallaan kiittää
nykymuotoisesta joulupukista piispa Nikolaosta. Eikä se hassumpaa olekaan,
sopiihan siihen häneen liittyvän legendan auttamisen ja antamisen ilo ja
pyrkimys olla ottamatta kunniaa lahjan antamisesta itselleen. Muistapa siis
tänä itsenäisyyspäivänä ja jouluna lämpimin ajatuksin myös Myran muinaista
piispaa.
"Ollaanhan täällä Kristuksen jumaluuden
tunnustajia... ei kun siis... onkos täällä kilttejä
lapsia?" Wikimedia Commons.
Lähteet:
Anna Dunér & Andréa Räder: Pyhät ja rohkeat. Katekeettinen keskus
2003.
Steven D. Greydanus: Let's Stop
Celebrating St. Nicholas Punching Arius. National Catholic Register,
6.12.2016. https://www.ncregister.com/blog/let-s-stop-celebrating-st-nicholas-punching-arius
Elizabeth Hallam: Pyhiä miehiä ja naisia. Karisto 1996.
Petja Pyykkönen: Nikolaos Ihmeidentekijä. Ortodoksi.net. https://www.ortodoksi.net/index.php/Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4
Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä 6. joulukuuta. Suomen ortodoksinen kirkko, 4.12.2020. https://ort.fi/uutishuone/2020-12-04/pyha-nikolaos-ihmeidentekija-6-joulukuuta
Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä, Myrran piispa. Suomen ortodoksinen kirkko. https://ort.fi/pyha-nikolaos-ihmeidentekija-myrran-piispa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti