Hakkinen, pyhä lintu - naakan kirkkohistoriaa

Kirjoittaja: Ossi Tammisto

 Eri paikkakuntien asukkaille on muodostunut varsinkin varhemmin omia haukkumanimiään, pitäjänköllejä, joista osa on siirtynyt myöhemmin miltei eräänlaisiksi kunnianimiksi. Yksi näistä on Varsinais-Suomen Sauvon asukkaiden nimitys Sauvon hakkiset, joka nykyään näkyy paikkakunnalla eri tavoin, kuten ruokapaikka Hakkisherkkuna, jalkapallokenttä Hakkispaanana ja ansioituneen sauvolaisen tittelinä Sauvon hakkinen. Koska nimitykseen liittyy kirkollisiakin piirteitä ja koska hakkinen, monelle naakkana tutumpi lintu liittyy muutenkin kirkollisiinkin yhteyksiin otan sauvolaisena vapauden käsitellä teemaa hieman ja ehkä paikoin tavallistakin levottomammalla huumorilla. Kansanperinnettä on hakkisiin liittyen monenlaista, mutta teeman vuoksi pitäydyn pitkälti kirkolliseen.

Naakka eli hakkinen (Corvus monedula) 
Magnus von Wrightin (1805-1868) 
taiteilemana. Wikimedia Commons.

Linnun nimet

Aloitetaanpa tuosta nimestä hakkinen. Hakkinen, hakki, kirkkohakkinen tai kirkhakkinen ovat olleet Lounais-Suomessa käytössä olleita naakan nimityksiä ja nimellä on mahdollisesti yhteys viron kieleen, jossa naakka on hakk. Myös nimellä naakka lienee vanhat juuret, sillä eräissä suomen lähisukukielissä on vastaavanlaisia nimiä. Muoto kirkkokaijakin tunnetaan, ja se tulee luultavasti ruotsin sanasta kaja. Murrekartalla hakkinen painottui ainakin joskus erityisesti Varsinais-Suomeen, varsinkin Turusta itään olevalle rannikolle, mutta myös Mynämäen-Vehmaan alueelle. Lisäksi Porista Huittisiin esiintyi pohjoisempi hakkisvyöhyke.

Kuitenkin juuri hakkinen on vanhin painettuna esiintyvä suomenkielinen nimi kyseiselle linnulle. Koska suomeksi ei varhemmin kauhean paljon kirjoja rustailtu sukellamme pikaisesti vanhojen sanakirjojen maailmaan. Varoitus:vaikeita latinankielisiä nimiä edessä, mutta selätämme ne nopeasti. Sana näet esiintyy jo Ericus Schroderuksen v. 1637 ilmestyneessä sanakirjassa Lexicon Latino - Scondicum, joka on vanhin suomen kieltä sisältävä sanakirja. Siinä nimi on muodossa haokinen. On muistettava, ettei Schroderus puhunut itse suomea, vaan sai suomenkielisen sanastonsa Oulussa toimineelta ja Porissa syntyneeltä papilta Marcus Pauli Sadelerilta. Vuonna 1644 ilmestynyt Variarum rerum Vocabula Latina, cum Svetica et Finnonica interpretation pitää myös sisällään linnunnimen  hackinen. Vasta Henrik Florinus, Paimion kirkkoherran poika ja itsekin saman seurakunnan kirkkoherraksi noussut käytti vuonna 1678 sanakirjassaan Nomenclatura rerum brevissima latino-sveco-finnonica nimeä naacka, ja hänelläkin oli sen rinnalla hackinen. Florinus oli suomenkielinen, joten hän tunsi kotoperäisen nimistön edeltäjiään laajemmin.

Kutsumanimiä ja naapurirakkautta

Se sanakirjoista.Sauvolaisten nimitykseksi hakkisen kerrotaan tulleen siitä, kun erään sauvolaisen piti viedä riistaa papinpalkaksi. Asiaankuuluvan metson sijasta hän oli tuonut kuolleena maantieltä löytämänsä naakan eli seudun kielellä hakkisen. Ilmeisesti juttu lähti kulkemaan ja sauvolaisista tuli näin hakkisia.

Sauvon komea keskiaikainen kivikirkko on seissyt paikallaan 
vuosisatoja, ja kauan sillä on ollut myös hakkisia vahteinaan.
Wikimedia Commons.

Sauvolaiset eivät kuitenkaan jääneet ivapuheiden edessä sanattomiksi, vaan osasivat antaa joskus hyvinkin nokkelasti ja terävästi sanan sanasta. Niinpä kun naapuripaikkakunnalta Paimiosta ollut pilkkasi sauvolaisia hakkiseksi vastaus kajahti vanhalla Sauvon murteella "Hakkinen on pyhe lint, se pite kirkonharjal vaari, et ei Paimjo ruumisvarkka ten pees". (Neuvon sana: jos lukija ei ole sauvolainen ja siellä joskus käy, älkää yrittäkö kommunikoida paikallisten kanssa tuollaisella kielellä. Murre on muuttunut, joten saisitte lähinnä kummeksuvia katseita.)

Ruumisvaras ei ollut tuulesta temmattu nimitys, vaan silläkin oli historiansa. Paimiossa oli elänyt isokokoinen mies, joka oli tehnyt erinäisiä rikoksia. Kerran tämä oli murtautunut ruumishuoneeseen ryöstellen sieltä vainajilta sormuksia ja muita arvoesineitä. Hän jäi kuitenkin kiinni ja joutui oikeuden eteen. Siellä tuomari oli ihmetellyt moista rikosta ja kysynyt syytetyltä: "Ettekö yhtään pelännytkään yöllä siellä pimeässä ruumishuoneessa?" Syytetyn vastaus oli yksinkertainen: "Mää pelkkä hyvi vähä eläväki ihmist, ja kuolluva ei sit ollenka."Näin paimiolaiset saivat omaksi liikanimekseen ruumisvarkaat. Kukaan ei yllättyne kun sanon, ettei sitä ole ylläpidetty paimiolaisten toimesta eikä paikkakuntaa ole markkinoitu sen avulla. Nöyrimmät pahoitteluni asian nostamisesta esille, mutta pitihän tuo muistitiedon vastaus selittää.

Hakkinen komeilee tietysti myös Sauvon vaakunassa. 
Kuvan tähdiltä näyttävät kuviot ovat kannuspyöriä 
ja viittaavat paikkakunnan lukuisiin aateliskartanoihin.
Wikimedia Commons.

Kirkonharjalla vahtia pitävä hakkinen on varmasti ollut yleinen näky, sillä vuosisatojen ajan kirkot ovat olleet kyseisten lintujen suosimia paikkoja, siitä myös nimitys kirkhakkinen juontaa. Tälle on saatettu antaa myös syvempiä merkityksiä kuin pelkkä korkeissa rakennuksissa viihtyminen taikka se ruumisvarkaitten kyttääminen, kuten Keuruulta 1938 talletettu kertomus kertoo: "Kirkon räystäitten alla oleskeli mustia lintuja, luultavasti naakkoja, jotka pitivät kovaa kirkunaa. Sanottiin että ne ovat syntisten sydämiä." Ei Koivistossakaan Karjalankannaksella mitenkään kauniisti näistä linnuista 1935 lausuttu: "Kun kirkon naakka naaksutteli ja lenteli, tuli kuoleman sanomia siitä kylästä, mistä päin naakka lensi".

Linnuista eroon vai linnuilla rahaa

Joskus kirkon katolla nökötelleet naakat ovat aiheuttaneet myös ärsytystä ja niitä on lähdetty karkottamaan voimakeinoin. Naantalissa vuonna 1628 tässä kävi hieman köpelösti, sillä niin paljon vahinkoa kuin kirkhakkiset ehkä aiheuttivatkin ei se vetänyt vertoja sille tuholle, mitä niiden hävitysyritys sai aikaan, lääke oli pahempi kuin tauti. Aatelisherra Johan Henrikinpoika Jägerhorn Paimiosta (taas nuo paimiolaiset) näet ampui Naantalissa käydessään suustaladattavalla pyssyllään vanhan birgittalaisluostarin katolla olevaa hakkista, jolloin palava panos sytytti rakennuksen tuleen. Tuli hävitti luostarirakennusta, kirkkoa ja kolmasosan koko kaupungista. Ilmeisesti jotkut väittivät, vaikka luterilaista aikaa jo elettiinkin, että Pyhä Birgitta rankaisi tällä tavoin lintujen ampumisesta, luostarikirkon alueella kun kaikkien elävien olentojen olisi tullut saada olla rauhassa.

Naakka Naantalin hautausmaalla jatkamalla lajinsa 
pitkää perinnettä paikkakunnalla. Silminnähtävästi 
edes kaupungin palaminen ei horjuttanut näiden lintujen 
eloa siellä. Wikimedia Commons.

Eivät toki sauvolaisetkaan ole pelkällä rakkaudella katselleet hakkisiaan. Huhtikuussa 1912 Sauvon kirkonkokous teki päätöksen maksaa kymmenen penniä tapporahaa jokaista hakkista kohden. (Ja nyt puhutaan siis linnuista, ei hakkisiksi kutsutuista sauvolaisista. Lisäksi tarjous ei enää ole voimassa, joten voitte laittaa ne pyssyt takaisin paikoilleen...) Lisäksi tukittiin kaikki kirkon ullakolle johtavat luukut ja reiät, etteivät hakkiset pääsisi sinne yölevolle ja pesimään.

Yksi syy hakkisten yrmimiseen on ollut tietysti siinä, että ne ovat jätöksillään sotkeneet kirkon vinttejä tehokkaasti. Asian voi kuitenkin kääntää myös voitoksi, kuten tekivät mynämäkeläiset vuonna 1894. Tuolloin saatiin valmiiksi kirkon korjaustyö, jonka jälkeen pidettiin huutokauppa. Näin lehti kirjoittaa: "Sen jälkeen myytiin huutokaupalla vanhat paanut ja lastut sekä pellon höystöä. jota hakkiset aikain kuluessa olivat tuonneet. Eivät hakkisetkaan ilmaiseksi asu, koska tuo hakkisguano huutokaupassa tuotti 49 markkaa 75 penniä." Mynämäkeläiset tekivät siis tiliä hakkisten jätöksillä. Kunnioitettava saavutus.

Mynämäkeläiset joutuivat siivoamaan tämän kirkkonsa hakkisten 
jätöksistä, mutta saivat tehtyä sillä tiliä. Tämän perusteella suosittelen 
palkkaamaan mynämäkeläisiä myyntifirmoihin. Wikimedia Commons.

Hakkinen virkana ja esikuvana

Jos muualla on todettu, että "äänellään se variskin laulaa", on Sauvossa kertoman mukaan lukkari todennut rippikoulussa lauluhaluttomille pojille "Eenelles teel Hakkine laula, anta tulla eent va". Hakkinen liittyy myös hauskasti erääseen kirkolliseen virkaan, se on näet ollut Turun tuomiokirkon vahtimestarin taikka suntion nimitys. Itse asiassa ensi näkemältä näytti, että Hakkinen olisi ollut näiden yleinen sukunimi, mutta ilmeisesti kyse oli ammattinimikkeestä, sillä esimerkiksi 1660 mainitaan, kuinka Erik -niminen mies otettiin "för en Hackinen" edesmenneen Bertilin tilalle koevuodeksi. Historioitsija Yrjö Blomstedt arveli, että kyseessä oli kuvaileva nimitys: kirkonpalvelijana toimiva 'hakkinen' oli unilukkari, joka naakan tavoin nokki nukkuvat seurakuntalaiset hereille.

Ei naakka taikka hakkinen mitenkään huono kirkolliseksi linnuksi ole. Se on näet kerrassaan siveä ja hyveellinen lintu mitä tulee sen avioelämään. Hienovaraisten kosiomenojen jälkeen pariskunta pitää yhtä kuolemaan asti eikä puolisoa jätetä, vaikka pesintä menisi vuodesta toiseen pieleen. Voisi siis ajatella, että kirkon katoilla kykkiessään se näyttää kirkkokansalle elämisen mallia.

Turkulainen hakkinen. Aikoinaan samalla nimellä on kutsuttu 
myös turkulaisia kirkollisia viranhaltijoita. Wikimedia Commons.

Puheenaiheena vallan saleissa

Silti nuo linturaukat koetaan nykyäänkin myös ongelmaksi, mihin vaikuttaa niiden määrän raju lisääntyminen ja sen tuomat moninaiset lieveilmiöt. Kuten tunnettua naakan rauhoitus loppui jokunen vuosi sitten. Silmiini osui asiaa koskeva eduskuntakeskustelu, missä kansanedustaja Timo Heinonen viittasi linnun vanhaan maineeseen kuolemanlintuna todeten hauskasti ja samalla lajin yleistymistä kuvaavasti: "Ja jos naakan, kuolemanennelinnun, vaikutus olisi sellainen kuin sen aikanaan harvalukuisempana uskottiin olevan, niin en minäkään enää tätä puhettani pitäisi, sillä joka päivä satoja naakkoja näen oman kotipiirini ja kirkonkylämme ympäristössä." 

Samassa keskustelussa muuten sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta kiitteli rauhoituksen poistamista "siitäkin huolimatta, että naakka eli hakkinen on kotikuntani Sauvon vaakunalintu". Samassa yhteydessä hän mainitsee, ettei tiedä, miksi se on siihen valittu. No, jos hän törmää joskus tähän tekstiin niin ehkä sitten selviää. Vähän uhkarohkeaa toki kiitellä tuota päätöstä, sauvolaiselle kun hakkisen metsästysoikeus voi olla uhka henkilökohtaiselle turvallisuudelle. Mikäli muuten haluatte hävittää kirkkojenne katoilta hakkiset niin pienenä neuvona, että kutsukaa hätiin joku muu kuin paimiolainen. Naantalilaisilla on heidän osaamisestaan tässä tehtävässä sanansa sanottavana.

Lähteet:

Sofia Björklöf: Meri kuljettaa kieltä -virolaisia lainasanoja suomen murteissa. Kielikello 3/2018. https://www.kielikello.fi/-/meri-kuljettaa-kielta

Yrjö Blomstedt: Hakkinen. Genos 33 (1962), s. 103. https://www.genealogia.fi/genos-old/33/33_103.htm

Kaisa Häkkinen: Linnun nimi. 2004.

Kaisa Häkkinen: Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja. 2013.

Pauli Itälä: Hakkistaivaan alla. 2006.

Jouni Koutonen: Naakka on ollut tulilinjalla ennenkin - kirkhakkisten häätö oli jopa polttaa Naantalin luostarikirkon vuonna 1628. Yle 10.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10146415

Hannu Kujanen: Sauvon historia II. 1996.

A. Laurila: Historia. Naantalin VPK. https://naantalinvpk.fi/historia/

Mynämäen kirkon korjaustyö. Uusi Suometar nro 198/1894. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/585167?page=3

Pöytäkirjan asiakohta PTK 64/2018 vp. Eduskunta 12.6.2018. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2018+9.aspx

Pirjo Silveri: Mustatakkinen, äänekäs saarnaaja. Silta - tamperelainen seurakuntalehti 6.6.2018. https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/loytoretkia/katsokaa_taivaan_lintuja/mustatakkinen_aanekas_saarnaaja.41670.blog

Suomen murteiden sanakirja. Merkityksen levikki: hakkinen. Kotimaisten kielten keskus. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=76588